Kupittaan siirtolapuutarhaa ei voi korvata TS 16.5.

17.5.2017

Lue täältä alkuperäinen uutinen

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/3506715/Kupittaan+siirtolapuutarhaa+ei+voi+korvata

 

LUKIJOILTA Turun Sanomat 16.5.2017 2:00 0

Kupittaan siirtolapuutarhan korvaaminen Koroisiin rakennettavalla siirtolapuutarhalla ei palvele kaupunkia ja kaupunkiluontoa niin hyvin kuin puutarha nykyisellä paikallaan.

Palstaviljely on upea mahdollisuus kaupunkilaisille päästä käsiksi multaan ja oivaltaa vehreyden hyvää tekevä vaikutus. Siirtolapuutarhoissa kaupunkilaisten yhteys maahan ja luontoon voi säilyä ja viljelyn tietotaitoa voidaan välittää uusille sukupolville.

Maa voidaan nähdä virkistävän vehreyden perustana, mutta myös ymmärrys siitä, miten ruokaa kasvatetaan, liittyy kiinteästi siirtolapuutarha-aatteeseen.

Arjen aherruksen lomassa viheralueet antavat mahdollisuuden hengähtää tai harrastaa hyötyliikuntaa. Epävarmoina aikoina oma perunamaa myös rauhoittaa mieltä.

 

Kupittaan siirtolapuutarha on olemassa kaikille kaupunkilaisille ja kaupungissa vieraileville – ei yksin viljelijöille.

Kesän 2017 projektina on valmistaa mökittömille palstoille 1–9 perhospuisto ja vierailijoille yhteiskäyttöinen alue, joka toteutetaan liikuntarajoitteiset huomioiden niin, että mahdollisimman monet pääsevät esteettömästi nauttimaan alueesta. Alueelle voi tulla vaikka piknikille tai ihastelemaan perhospuiston siivekästä elämää.

Kasviesittelyjen avulla voidaan jakaa tietoa hyönteisistä ja kasvilajeista, ja kannustaa ihmisiä hankkimaan pölyttäjiä houkuttelevia kasveja niin kotiin parvekkeelle kuin pihamaallekin.

 

Alueen kasvillisuus edustaa vanhojen lajien runsaudensarvea. Vanhimmat ovat jo rautakaudella Suomeen saapuneita arkeofyyttejä. Vanhojen perinnelajikkeiden joukossa on kymmenittäin hyviä mesi- ja ravintokasveja, jotka houkuttavat monipuolisesti pölyttäjiä, päivä- ja yöperhosia, mehiläisiä sekä kukkakärpäsiä.

Mainos

 

Hyönteisiä seuraavat hyönteissyöjät, joten Kupittaan siirtolapuutarha toimii myös sammakoiden, siilien ja lepakoiden turvapaikkana.

Korkeampi kasvillisuus siirtolapuutarha-alueella luo elinympäristöjä erilaisille eläimille. Kupittaan siirtolapuutarha tekee käytännön työtä kaupunkiluonnon monimuotoisuuden hyväksi.

 

On selvää, ettei ainuttakaan Kupittaan siirtolapuutarhan 280 vanhasta omenapuusta, joiden ainutlaatuisuus on tunnustettu valtakunnallisellakin tasolla, voida mitenkään siirtää uuteen ympäristöön.

Turun museokeskuskin on todennut lausunnossaan alueen olevan ehdottomasti säilyttämisen arvoinen.

Kaupunkiviljelyn suosion kasvaessa kuuluisi kaupungin tarjota lisää mahdollisuuksia viljelyyn. Miksi siis Kupittaan siirtolapuutarha halutaan tuhota ja korvata Koroisiin perustettavalla puutarhalla?

 

Siirtolapuutarha toimii parhaiten ollessaan lähellä.

Kupittaan siirtolapuutarha on monipuolinen oppimisympäristö, joka tarjoaa mahdollisuuksia monentasoiseen opetukseen, aina peruskoululaisista ammattikouluihin ja yliopistoihin saakka, lähellä oppilaitoksia.

Kaupungille Kupittaan siirtolapuutarhan säilyttäminen tarjoaa taloudellista hyötyä, kuten säästöjä terveydenhuollossa, ikääntyneen väestön palveluissa ja julkisen tilan hoidon kustannuksissa.

Kaupunkiviljelyn suosion kasvu yhdistettynä Kupittaan siirtolapuutarhan pitkään historiaan puoltaa sen säilyttämistä paikallaan – osana Turun keskustan keuhkoja ja kaupunkimaiseman tervettä monimuotoisuutta, joka lieventää stressiä ja kohottaa mielialaa.

 

Tiina Tiihonen

Ekologi, puutarhuri

Katja Kaulo

Kansatieteen opiskelija

Suvi Virtanen

Luk-biologia

Magda Hukari

Huk-arkeologia